Puolueet · Luonnos
Vasemmistoliitto (Vas.): Vasemmistoliitto rakentaa reilua ja kestävää yhteiskuntaa. Vasemmistoliiton periaateohjelma
Ohjelma lyhyesti
Ohjelman nimi on Vasemmistoliitto rakentaa reilua ja kestävää yhteiskuntaa. Vasemmistoliiton periaateohjelma, ja asiakirjan laji on periaateohjelma. Hyväksytty: 11.6.2022, puoluekokous, Pori. Lähde: puolueen julkaisema ohjelma. Ohjelmassa on 216 lausetta ja 2876 sanaa, kun otsikoita ei lasketa. Lainauksen perässä on lauseen tunnus ja PDF:n sivu. Väliotsikot järjestyksessä: VASEMMISTOLIITTO RAKENTAA REILUA JA KESTÄVÄÄ YHTEISKUNTAA; 1. RAKENNAMME KANSANLIIKETTÄ JA PUOLUETTA; 1.1 VASEMMISTO ON VAPAUDEN, TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN LIIKE; 2. LAAJENNAMME DEMOKRATIAA TYÖHÖN JA TALOUTEEN; 1.2 VISIOMME: MAAILMA ILMAN HARVAINVALTAA; 2.1 SIIRRÄMME VALTAA TYÖTÄ TEKEVILLE; 2.2 KEHITÄMME VIHREÄÄ TALOUTTA JA TUOTANTOA; 3. NÄKÖKULMAMME ON MAAILMANLAAJUINEN; 3.1 RAKENNAMME RAUHAA, TUEMME IHMISOIKEUKSIA; 3.2 EDISTÄMME KANSAINVÄLISTÄ SOLIDAARISUUTTA; 4.1 VASTAAMME YMPÄRISTÖKRIISIIN REILULLA TAVALLA; 4.2 TAKAAMME TYÖN, TOIMIJUUDEN JA TOIMEENTULON KAIKILLE; 4.3 OTAMME TIETOTEKNOLOGIAT HALTUUN; 4.4 PÄIVITÄMME HYVINVOINTIVALTION; 4.5 VAHVISTAMME PAIKALLISTALOUKSIA; 4.6 UUDISTAMME SIVISTYSYHTEISKUNTAA; 5. VASEMMISTO KUTSUU SINUT MUKAAN!.
1. Kehystäminen
Avainsanat ovat ne viisi sanaa, joita ohjelma käyttää eniten suhteessa kahdeksan ohjelman keskiarvoon, kun ohjelma käyttää sanaa vähintään kaksi kertaa. Taivutusmuodot ja yhdyssanat lasketaan mukaan.
| Sana | Esiintymiä | / 1000 sanaa | Suhde keskiarvoon |
|---|---|---|---|
| ekologinen | 23 | 8,0 | 4,21 |
| solidaarisuus | 6 | 2,1 | 2,33 |
| talous | 42 | 14,6 | 1,87 |
| yhteisö | 22 | 7,6 | 1,75 |
| hyvinvointi | 25 | 8,7 | 1,64 |
ekologinen. ”Ekologisuus tarkoittaa kaiken taloudellisen ja yhteiskunnallisen toiminnan sovittamista planeettamme luonnon uusintamisen ehtoihin ja sen asettamiin rajoihin.” (vas-020, s. 5) Sana olettaa, että luonnolla on rajat, joihin kaikki toiminta on sovitettava. Se jättää sanomatta, kuka rajat määrittää ja miten ne mitataan. Ohjelma ei vastaa tähän toisaalla.
solidaarisuus. ”Työoikeuksien perusta on työtä tekevien keskinäisessä solidaarisuudessa ja yhteisessä kamppailussa.” (vas-125, s. 11) Sana olettaa, että oikeudet syntyvät kamppailusta ja että solidaarisuus sitoo työtä tekevät toisiinsa. Se jättää sanomatta, mitä vastaan kamppailu käydään. Ohjelma vastaa tähän toisaalla (vas-127, s. 11).
talous. ”Toimimme sen puolesta, että julkinen valta ohjaa taloutta kestävään suuntaan.” (vas-062, s. 7) Sana olettaa, että talous on ohjattava kokonaisuus ja julkinen valta sen ohjaaja. Se jättää sanomatta, millä keinoin ja kuinka paljon taloutta ohjataan. Ohjelma vastaa tähän toisaalla osittain (vas-067, s. 7; vas-066, s. 7). Jäljelle jää, kuinka paljon taloutta ohjataan.
yhteisö. ”Sosialismi tunnustaa ihmisten perustavanlaatuisen keskinäisen riippuvuuden sekä yhteisöllisyyden ja yhdenvertaisuuden.” (vas-021, s. 5) Sana olettaa, että ihminen on ensin riippuvainen muista. Se jättää sanomatta, mitä yksilö voi tehdä yhteisöstä riippumatta. Ohjelma vastaa tähän toisaalla (vas-006, s. 5).
hyvinvointi. ”Hyvinvointi on myös itsensä kehittämistä, yhteisöön kuulumista, yhteiskunnallista osallisuutta ja vaikuttamista sekä luonto- ja kulttuurikokemuksia.” (vas-162, s. 13) Sana olettaa, että hyvinvointi on laajempi käsite kuin terveys ja hoiva. Se jättää sanomatta, mikä osa näin laajasta hyvinvoinnista on julkisen vallan tehtävä. Ohjelma vastaa tähän toisaalla osittain (vas-157, s. 13; vas-198, s. 14). Jäljelle jää, mikä on julkisen vallan osa yhteisöön kuulumisessa.
Perhemalli. Ankara isä puhuu kurista, ansiosta ja omillaan pärjäämisestä, hoivaava vanhempi huolenpidosta ja tuesta. Perhemallit on merkitty samalla kierroksella kuin oikopolut, puolueiden nimet peitettyinä. Ne merkitsi yksi arvioija, ja jokaisen merkityn lauseen aihe on kulttuurinen (arvot, järjestys, identiteetti, maahanmuutto, perhe, koulutus, uskonto, ilmasto ja elämäntapa) tai taloudellinen (työ, hyvinvointi, sosiaali- ja terveyspalvelut, verot, markkinat, yritykset, kansainvälinen apu). Hyvinvointivaltiota koskeva lause ei yksinään kerro hoivaavan vanhemman kehyksestä, koska hyvinvointivaltio on Suomessa puolueiden yhteistä maaperää, ja kasvatusarvot liittyvät lähinnä kulttuurisiin kysymyksiin, paljon vähemmän taloudellisiin (Helminen, Wass, Kantola & Elovainio 2024). Analyysi ei anna puolueelle yhtä perhemallia vaan kertoo, missä kumpikin malli näkyy.
Ankara isä: arvioija merkitsi ankaran isän ääneksi yhden lauseen, joka on aiheeltaan taloudellinen.
- ”On väärin, että yhteiskunnassamme pelkällä omistamisella voi tulla upporikkaaksi, kun taas työllään ei välttämättä saa maksettua edes vuokraa.” (vas-040, s. 6) Aihe: taloudellinen.
Hoivaava vanhempi: arvioija merkitsi hoivaavan vanhemman ääneksi 5 lausetta, joista 2 on aiheeltaan kulttuurisia ja 3 taloudellisia.
- ”Vasemmisto puolustaa ihmisten oikeutta hakea suojaa ja etsiä parempaa elämää ja toimii sen puolesta, että Suomi on turvallinen maa maahanmuuttaneille.” (vas-087, s. 9) Aihe: kulttuurinen.
- ”Solidaarisuus merkitsee ihmisten keskinäistä yhteenkuuluvuutta sekä huolenpitoa toisistamme ja yhteisestä maailmasta.” (vas-008, s. 5) Aihe: kulttuurinen.
Ankaran isän ääni näkyy ohjelmassa vain taloudellisissa aiheissa (1). Hoivaavan vanhemman ääni näkyy ohjelmassa sekä kulttuurisissa (2) että taloudellisissa (3) aiheissa.
2. Linnakekäsitteet
Linnakekäsitteet on valittu samalla säännöllä kuin avainsanat, ja niitä on kolme. Kustakin kerrotaan, mihin ohjelma käsitteen liittää ja mitä vastustaja ei voi sitä vastaan sanoa.
ihmisoikeudet (7 esiintymää, 2,4 / 1000 sanaa, suhde keskiarvoon 1,96). ”Suomen on edistettävä EU:ssa, YK:ssa ja kaikilla kansainvälisillä foorumeilla globaalia uusjakoa, ihmisoikeuksien toteutumista ja ilmasto-oikeudenmukaisuutta sekä kansainvälisen päätöksenteon demokraattisuutta.” (vas-090, s. 9) Ohjelma liittää ihmisoikeudet samaan luetteloon globaalin uusjaon, ilmasto-oikeudenmukaisuuden ja kansainvälisen päätöksenteon demokraattisuuden kanssa. Vastustaja ei voi asettua ihmisoikeuksia vastaan; hänen on kiistettävä, että ihmisoikeudet ja globaali uusjako kuuluvat samaan luetteloon. Ohjelma vastaa tähän toisaalla osittain (vas-080, s. 9). Jäljelle jää, miksi uusjako kuuluu ihmisoikeuksien rinnalle.
hyvinvointi (25 esiintymää, 8,7 / 1000 sanaa, suhde keskiarvoon 1,64). ”Yhteinen hyvinvointimme ei ole kaupan.” (vas-156, s. 13) Ohjelma liittää hyvinvoinnin siihen, mikä on yhteistä ja markkinoiden ulkopuolella. Vastustaja ei voi asettua hyvinvointia vastaan; hänen on kiistettävä, että jokin hyvinvoinnin osa voi olla kaupan. Ohjelma vastaa tähän toisaalla osittain (vas-194, s. 14; vas-159, s. 13). Jäljelle jää, miksi sama koskee muuta hyvinvointia kuin opetusta ja kasvatusta.
demokratia (22 esiintymää, 7,6 / 1000 sanaa, suhde keskiarvoon 1,63). ”Demokratian toteutuminen vaatii sekä omaisuuden kasautumisen rajoittamista että varallisuuden uusjakoa.” (vas-052, s. 7) Ohjelma liittää demokratian omaisuuden rajoittamiseen ja uusjakoon. Vastustaja ei voi asettua demokratiaa vastaan; hänen on kiistettävä, että demokratia edellyttää uusjakoa. Ohjelma vastaa tähän toisaalla (vas-031, s. 6).
3. Metaforat
Kustakin kohteesta lainataan selvin metafora ja vastataan kolmeen kysymykseen: mikä verbi, mikä astia ja mikä suunta. Lopuksi kerrotaan, mitä metaforan sisällä on vaikea sanoa.
Valtio ja yhteiskunta. ”Ihmisoikeudet ja vähemmistöoikeudet ovat demokratian tukipilari.” (vas-037, s. 6) Verbi: olla; pilari kantaa. Astia: demokratia on rakennus. Suunta: ylöspäin. Metaforan sisällä on vaikea sanoa, että vähemmistön oikeus ja enemmistön päätös voivat olla ristiriidassa, koska pilaria ei voi siirtää kaatamatta rakennusta. Ohjelma ei vastaa tähän toisaalla.
Talous. ”Paikallistalouksien kukoistuksesta hyötyy koko maa, kun talous ruokkii itseään ja vuotaa vähemmän kansainvälisille veroparatiisitileille.” (vas-181, s. 14) Verbi: kukoistaa, ruokkia ja vuotaa; talous on elävä olento ja astia. Astia: paikallistalous, josta raha vuotaa ulos kansainvälisille veroparatiisitileille. Suunta: sisään. Metaforan sisällä on vaikea sanoa, että paikallistaloudesta lähtevä raha voisi olla hyödyksi, koska lause nimeää ulos menevän rahan vuodoksi veroparatiisitileille. Ohjelma ei vastaa tähän toisaalla.
Ihminen. ”Haluamme, että yhteiskunnassamme ihmiset ovat muutakin kuin rattaita kapitalistisessa koneistossa ja että kaikilla on mahdollisuus rakentaa hyvää ja ekologisesti kestävää elämää.” (vas-211, s. 15) Verbi: olla ja rakentaa; ihminen on rattaan lisäksi oman elämänsä rakentaja. Astia: kapitalistinen koneisto, jonka osa ihminen nyt on. Suunta: ulospäin, rattaan osaa pidemmälle. Metaforan sisällä on vaikea sanoa, ettei talous ole koneisto, koska lause olettaa ihmisten olevan nyt sen rattaita. Ohjelma ei vastaa tähän toisaalla.
4. Moraaliperustat
68,5 % ohjelman lauseista vetoaa ainakin yhteen moraaliperustaan.
| Nro | Perusta | Lauseita | Osuus vetoomuksista | Luottamusväli |
|---|---|---|---|---|
| 1 | Huolenpito | 44 | 20,7 % | 15,7–25,3 % |
| 2 | Reiluus | 67 | 31,5 % | 26,0–36,8 % |
| 3 | Lojaalisuus | 22 | 10,3 % | 6,6–14,3 % |
| 4 | Auktoriteetti | 13 | 6,1 % | 3,2–9,3 % |
| 5 | Pyhyys | 11 | 5,2 % | 2,3–8,3 % |
| 6 | Vapaus | 56 | 26,3 % | 21,4–31,7 % |
Osuus vetoomuksista kertoo, kuinka suuri osa ohjelman 213 vetoomuksesta kohdistuu kuhunkin perustaan. Sama lause voi vedota useampaan perustaan, joten vetoomuksia on enemmän kuin arvolauseita. Osuus ei riipu ohjelman pituudesta, joten lyhyttä ja pitkää ohjelmaa voi verrata; lauseiden lukumääriä ei verrata puolueiden välillä. Luottamusväli (95 %) kertoo, kuinka tarkasti ohjelman teksti määrää osuuden; lyhyessä ohjelmassa väli on leveä. Kun kahden perustan välit menevät päällekkäin, teksti ei erota niitä.
Perustat merkitsi ensin yksi arvioija, ja toinen arvioija, joka on eri tekoälymalli, arvioi osan lauseista uudelleen. Tästä ohjelmasta toinen arvioija arvioi 50 lausetta, ja arviot erosivat 14,0 %:ssa niistä. Kaikkien kahdeksan ohjelman kahdesti arvioiduissa lauseissa arvioijien yksimielisyys oli eri perustojen kohdalla 0,85–0,97 asteikolla, jossa 1 on täysi yksimielisyys ja 0 vastaa sattuman tasoa (Cohenin kappa).
Perustojen lainaukset:
- Huolenpito ja lojaalisuus: ”Solidaarisuus merkitsee ihmisten keskinäistä yhteenkuuluvuutta sekä huolenpitoa toisistamme ja yhteisestä maailmasta.” (vas-008, s. 5)
- Reiluus: ”Vasemmistoliitto toimii yhteiskunnan uudistamiseksi ekologisesti kestäväksi ja sosiaalisesti oikeudenmukaiseksi.” (vas-003, s. 5)
- Auktoriteetti: ”Haluamme vahvistaa ja rakentaa uusia, globaalia hallintaa edistäviä instituutioita Yhdistyneiden kansakuntien periaatteisiin nojaten.” (vas-081, s. 9)
- Pyhyys: ”Tasa-arvolla tarkoitamme yhteiskunnallista olotilaa, jossa jokainen ihminen on samanarvoinen ja yhdenvertainen toisten ihmisten kanssa.” (vas-007, s. 5)
- Vapaus: ”Puramme kapitalistista politiikkaa ja vallankäyttöä, joka tuottaa taloudellisten ja yhteiskunnallisten etuoikeuksien kasautumista pääomien omistajille.” (vas-010, s. 5)
Ohjelmaa kantavat reiluus, vapaus ja huolenpito, sillä niiden välit ovat kaikkien muiden välien yläpuolella. Vähimmälle ohjelma jättää lojaalisuuden, auktoriteetin ja pyhyyden, sillä niiden välit ovat kaikkien muiden välien alapuolella.
5. Päättely
Oikopolut on haettu samasta kiinteästä luettelosta kuin osiossa Argumentointivirheet. Puolueiden nimet oli peitetty, ja kaikkien kahdeksan ohjelman lauseet oli sekoitettu keskenään. Kaksi arvioijaa, jotka ovat eri tekoälymalleja, arvioi toisistaan riippumatta jokaisen lauseen, jossa oikopolku oli mahdollinen, ja oikopolku lasketaan vain, kun molemmat löysivät sen. Analyysi ei lisää eikä poista oikopolkuja omalla harkinnallaan. Ohjelmassa ei ole yhtään lausetta, jossa molemmat arvioijat löysivät oikopolun.
Lauseita, joista vain toinen arvioija löysi oikopolun, ei ole.
Ei yhtään lausetta: kansan suosion tavoittelu, vastustajan kanta ilman lähdettä, väärä kahtiajako, sääliin vetoaminen, tietämättömyyteen vetoaminen, kehäpäätelmä, auktoriteettiin vetoaminen, traditioon vetoaminen, luontoon vetoaminen, monimerkityksisyys, johtopäätös ei seuraa lähtökohdista, kalteva pinta, väärä vertaus, tunteisiin vetoaminen, sinä myös. Harhautusta ja rusinoiden poimimista pullasta ei arvioida, koska periaateohjelma ei vastaa tekstissä mihinkään kysymykseen ja koska rusinoiden poimiminen vaatii näyttöä ohjelman ulkopuolelta.
Ohjelma ei anna mitattavaa lupausta, joten siitä ei voi arvioida, miten äänestäjän kävi.
Havainnot
Ekologinen on ohjelman avainsana, jota se käyttää 4,21-kertaisesti kahdeksan ohjelman keskiarvoon nähden, ja talous toistuu eniten (42 kertaa). Ohjelmaa kantavat reiluus, vapaus ja huolenpito, ja vähimmälle se jättää lojaalisuuden, auktoriteetin ja pyhyyden, sillä näiden välit erottuvat muista. Ohjelmassa ei ole yhtään lausetta, jossa molemmat arvioijat löysivät oikopolun. Ankaran isän ääni on ohjelmassa yhdessä lauseessa, joka on aiheeltaan taloudellinen (vas-040, s. 6); hoivaavan vanhemman ääni näkyy sekä kulttuurisissa että taloudellisissa aiheissa.
Ohjelma: Vasemmistoliitto rakentaa reilua ja kestävää yhteiskuntaa. Vasemmistoliiton periaateohjelma, haettu 15.10.2026. Menetelmä on sama kaikille kahdeksalle puolueelle: Puolueet.