Puolueet · Luonnos
Sosialidemokraatit (SDP): Periaatejulistus – Yhdessä kestävään maailmaan
Ohjelma lyhyesti
Ohjelman nimi on Periaatejulistus – Yhdessä kestävään maailmaan, ja asiakirjan laji on periaatejulistus. Hyväksytty: 23.8.2020, 46. puoluekokous. Lähde: puolueen julkaisema ohjelma. Ohjelmassa on 107 lausetta ja 1207 sanaa, kun otsikoita ei lasketa. Lainauksen perässä on lauseen tunnus ja PDF:n sivu. Väliotsikot järjestyksessä: Periaatejulistus – Yhdessä kestävään maailmaan; Vapaa ihminen tasa-arvoisessa yhteiskunnassa; Solidaarisuus ja vastuu maailmasta; Osallisuus jokaisen oikeudeksi; Talous ihmisen palvelukseen; Vahvalta pohjalta tulevaisuuteen.
1. Kehystäminen
Avainsanat ovat ne viisi sanaa, joita ohjelma käyttää eniten suhteessa kahdeksan ohjelman keskiarvoon, kun ohjelma käyttää sanaa vähintään kaksi kertaa. Taivutusmuodot ja yhdyssanat lasketaan mukaan.
| Sana | Esiintymiä | / 1000 sanaa | Suhde keskiarvoon |
|---|---|---|---|
| solidaarisuus | 4 | 3,3 | 3,67 |
| vapaus | 10 | 8,3 | 2,25 |
| luonto | 2 | 1,7 | 2,09 |
| työ | 29 | 24,0 | 2,02 |
| tasa-arvo | 6 | 5,0 | 1,96 |
solidaarisuus. ”Luottamukseen ja solidaarisuuteen perustuvalla kansanvaltaisella yhteiskunnalla on kestävä oikeutus.” (sdp-027, s. 1) Sana olettaa, että solidaarisuus on yhteiskunnan oikeutuksen perusta. Se jättää sanomatta, mitä solidaarisuus vaatii niiltä, jotka antavat. Ohjelma vastaa tähän toisaalla osittain (sdp-021, s. 1; sdp-088, s. 3). Jäljelle jää, missä oikeuksien ja velvollisuuksien välinen tasapaino on.
vapaus. ”Vapaus ei saa olla vain vahvojen vapautta.” (sdp-018, s. 1) Sana olettaa, että vapaus voi kasautua vahvoille ja ettei niin saa olla. Se jättää sanomatta, kenen vapautta rajoitetaan, jotta vapaus ei ole vain vahvojen. Ohjelma vastaa tähän toisaalla osittain (sdp-019, s. 1). Jäljelle jää, mikä toiminta tapahtuu muiden vapauden kustannuksella.
luonto. ”Luontoa on suojeltava ihmisten hyvinvoinnin ja luonnon itseisarvon vuoksi.” (sdp-033, s. 1) Sana olettaa, että luonnolla on kaksi arvoa, ihmisille ja itsessään, ja että ne vaativat samaa. Se jättää sanomatta, kumpi arvo ratkaisee, kun ne ovat ristiriidassa. Ohjelma vastaa tähän toisaalla osittain (sdp-031, s. 1). Jäljelle jää, kumpi ratkaisee kantokyvyn rajojen sisällä.
työ. ”Työ tarjoaa elämään mielekästä sisältöä, arvokkuutta ja kiinnittymistä yhteisöön.” (sdp-066, s. 2) Sana olettaa, että työ on enemmän kuin toimeentulo. Se jättää sanomatta, mistä mielekkyys tulee sille, joka ei ole ansiotyössä. Ohjelma vastaa tähän toisaalla (sdp-064, s. 2; sdp-065, s. 2).
tasa-arvo. ”Sosialidemokratia rakentaa yhteiskuntaa, jossa tasa-arvon toteutumista estäviä valtarakenteita, ennakkoluuloja ja rajoittavia käytäntöjä puretaan järjestelmällisesti.” (sdp-023, s. 1) Sana olettaa, että tasa-arvo toteutuu, kun esteet puretaan, ja että esteet ovat rakenteita. Se jättää sanomatta, mitkä rakenteet ovat esteitä. Ohjelma vastaa tähän toisaalla osittain (sdp-078, s. 3; sdp-050, s. 2). Jäljelle jää, mitkä muut rakenteet ovat esteitä.
Perhemalli. Ankara isä puhuu kurista, ansiosta ja omillaan pärjäämisestä, hoivaava vanhempi huolenpidosta ja tuesta. Perhemallit on merkitty samalla kierroksella kuin oikopolut, puolueiden nimet peitettyinä. Ne merkitsi yksi arvioija, ja jokaisen merkityn lauseen aihe on kulttuurinen (arvot, järjestys, identiteetti, maahanmuutto, perhe, koulutus, uskonto, ilmasto ja elämäntapa) tai taloudellinen (työ, hyvinvointi, sosiaali- ja terveyspalvelut, verot, markkinat, yritykset, kansainvälinen apu). Hyvinvointivaltiota koskeva lause ei yksinään kerro hoivaavan vanhemman kehyksestä, koska hyvinvointivaltio on Suomessa puolueiden yhteistä maaperää, ja kasvatusarvot liittyvät lähinnä kulttuurisiin kysymyksiin, paljon vähemmän taloudellisiin (Helminen, Wass, Kantola & Elovainio 2024). Analyysi ei anna puolueelle yhtä perhemallia vaan kertoo, missä kumpikin malli näkyy.
Ankara isä: arvioija merkitsi ankaran isän ääneksi 4 lausetta, joista 1 on aiheeltaan kulttuurinen ja 3 taloudellisia.
- ”Jokaisella on vastuu sopeuttaa omia elämäntapojaan, valintojaan ja kulutustottumuksiaan luonnon ja ilmaston kantokyvylle sopiviksi.” (sdp-040, s. 2) Aihe: kulttuurinen.
- ”Työn, toimeentulon ja sosiaaliturvan on tuettava toisiaan siten, että työ on tekijälleen aina kannattavaa.” (sdp-053, s. 2) Aihe: taloudellinen.
Hoivaava vanhempi: arvioija merkitsi hoivaavan vanhemman ääneksi 5 lausetta, joista 1 on aiheeltaan kulttuurinen ja 4 taloudellisia.
- ”Olemme heikommassa asemassa olevien puolella ja pyrimme eriarvoisuuden ja osattomuuden poistamiseen.” (sdp-006, s. 1) Aihe: taloudellinen.
- ”Turvallinen arki syntyy luottamuksesta yhteiskunnallisiin palveluihin, jotka muodostavat turvaverkon hädän ja sairauden kohdatessa.” (sdp-051, s. 2) Aihe: taloudellinen.
Ankaran isän ääni näkyy ohjelmassa sekä kulttuurisissa (1) että taloudellisissa (3) aiheissa. Hoivaavan vanhemman ääni näkyy ohjelmassa sekä kulttuurisissa (1) että taloudellisissa (4) aiheissa.
2. Linnakekäsitteet
Linnakekäsitteet on valittu samalla säännöllä kuin avainsanat, ja niitä on kolme. Kustakin kerrotaan, mihin ohjelma käsitteen liittää ja mitä vastustaja ei voi sitä vastaan sanoa.
vapaus (10 esiintymää, 8,3 / 1000 sanaa, suhde keskiarvoon 2,25). ”Vapaus on yhteiskuntaa muuttava liikevoima.” (sdp-016, s. 1) Ohjelma liittää vapauden yhteiskunnan muutokseen. Vastustaja ei voi asettua vapautta vastaan; hänen on kiistettävä, että vapaus on yhteiskuntaa muuttava voima. Ohjelma vastaa tähän toisaalla (sdp-017, s. 1).
kestävä kehitys (2 esiintymää, 1,7 / 1000 sanaa, suhde keskiarvoon 2,06). ”Haluamme luoda tulevaisuutta sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen varaan.” (sdp-007, s. 1) Ohjelma liittää kestävän kehityksen kolmeen ulottuvuuteen yhtä aikaa. Vastustaja ei voi asettua kestävää kehitystä vastaan; hänen on kiistettävä, että kolme ulottuvuutta sopivat yhteen. Ohjelma vastaa tähän toisaalla osittain (sdp-035, s. 2; sdp-031, s. 1). Jäljelle jää, mitä tehdään, kun sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus ovat ristiriidassa.
työ (29 esiintymää, 24,0 / 1000 sanaa, suhde keskiarvoon 2,02). ”Työ, yrittäminen ja muu toimeliaisuus ovat yhteiskunnallista osallistumista, joilla synnytetään hyvinvointia, tuloja ja varallisuutta.” (sdp-064, s. 2) Ohjelma liittää työn osallistumiseen ja hyvinvoinnin syntyyn, ja yrittäminen luetaan samaan joukkoon. Vastustaja ei voi asettua työtä vastaan; hänen on kiistettävä, että työ, yrittäminen ja muu toimeliaisuus ovat samaa yhteiskunnallista osallistumista. Ohjelma vastaa tähän toisaalla osittain (sdp-066, s. 2). Jäljelle jää, miksi yrittäminen ja muu toimeliaisuus ovat samaa osallistumista kuin työ.
3. Metaforat
Kustakin kohteesta lainataan selvin metafora ja vastataan kolmeen kysymykseen: mikä verbi, mikä astia ja mikä suunta. Lopuksi kerrotaan, mitä metaforan sisällä on vaikea sanoa.
Valtio ja yhteiskunta. ”Kansanvaltaista yhteiskuntaa ei pidä koossa pakko eikä väkivalta, vaan jokaisen halu ja mahdollisuus osallistua yhteiskunnan rakentamiseen omien voimavarojensa mukaisesti.” (sdp-022, s. 1) Verbi: pitää koossa ja rakentaa; yhteiskunta on rakennelma, joka voi hajota. Astia: yhteiskunta, jonka sisällä ovat osallistujat. Suunta: sisäänpäin. Metaforan sisällä on vaikea sanoa, että yhteiskuntaa pitävät koossa myös säännöt. Ohjelma vastaa tähän toisaalla (sdp-020, s. 1).
Talous. ”Demokraattinen sosialismi on pyrkinyt ja pyrkii edelleen paitsi talouden, myös työelämän ja muiden elämänalueiden jatkuvaan kansanvaltaistamiseen avoimuutta lisäämällä ja määrittämällä pelisääntöjä, joilla markkinat toimivat.” (sdp-080, s. 3) Verbi: määrittää pelisäännöt; markkinat ovat peli. Astia: markkinat toimivat kansanvallan asettamien sääntöjen sisällä. Suunta: eteenpäin. Metaforan sisällä on vaikea sanoa, että markkinat syntyvät myös ilman asetettuja sääntöjä. Ohjelma ei vastaa tähän toisaalla.
Ihminen. ”Koulutus ja osaaminen tasoittavat tietä taloudelliseen riippumattomuuteen.” (sdp-061, s. 2) Verbi: tasoittaa tietä; elämä on matka. Astia: tie, jonka varrella on esteitä. Suunta: eteenpäin. Metaforan sisällä on vaikea sanoa, että matkan määränpää on muu kuin taloudellinen riippumattomuus. Ohjelma vastaa tähän toisaalla (sdp-058, s. 2).
4. Moraaliperustat
81,3 % ohjelman lauseista vetoaa ainakin yhteen moraaliperustaan.
| Nro | Perusta | Lauseita | Osuus vetoomuksista | Luottamusväli |
|---|---|---|---|---|
| 1 | Huolenpito | 30 | 21,3 % | 15,3–27,5 % |
| 2 | Reiluus | 39 | 27,7 % | 21,9–34,1 % |
| 3 | Lojaalisuus | 21 | 14,9 % | 9,8–20,3 % |
| 4 | Auktoriteetti | 10 | 7,1 % | 3,2–11,2 % |
| 5 | Pyhyys | 8 | 5,7 % | 2,3–9,6 % |
| 6 | Vapaus | 33 | 23,4 % | 17,8–28,7 % |
Osuus vetoomuksista kertoo, kuinka suuri osa ohjelman 141 vetoomuksesta kohdistuu kuhunkin perustaan. Sama lause voi vedota useampaan perustaan, joten vetoomuksia on enemmän kuin arvolauseita. Osuus ei riipu ohjelman pituudesta, joten lyhyttä ja pitkää ohjelmaa voi verrata; lauseiden lukumääriä ei verrata puolueiden välillä. Luottamusväli (95 %) kertoo, kuinka tarkasti ohjelman teksti määrää osuuden; lyhyessä ohjelmassa väli on leveä. Kun kahden perustan välit menevät päällekkäin, teksti ei erota niitä.
Perustat merkitsi ensin yksi arvioija, ja toinen arvioija, joka on eri tekoälymalli, arvioi osan lauseista uudelleen. Tästä ohjelmasta toinen arvioija arvioi 31 lausetta, ja arviot erosivat 16,1 %:ssa niistä. Kaikkien kahdeksan ohjelman kahdesti arvioiduissa lauseissa arvioijien yksimielisyys oli eri perustojen kohdalla 0,85–0,97 asteikolla, jossa 1 on täysi yksimielisyys ja 0 vastaa sattuman tasoa (Cohenin kappa).
Perustojen lainaukset:
- Huolenpito ja vapaus: ”Pystymme yhdessä toisiimme luottaen, demokratian keinoin ja rauhanomaisesti muuttamaan maailmaa.” (sdp-003, s. 1)
- Reiluus ja pyhyys: ”Katsomme, että jokainen ihminen syntyy arvoltaan ja oikeuksiltaan yhdenvertaisena ja ainutlaatuisena yksilönä.” (sdp-011, s. 1)
- Lojaalisuus: ”Toimimme yhdessä paremman tulevaisuuden saavuttamiseksi.” (sdp-002, s. 1)
- Auktoriteetti: ”Rakennamme rauhaa kansainvälisen yhteistyön keinoin ja pyrimme vahvistamaan demokratiaa ja oikeusvaltiota muiden samaa tavoittelevien kanssa.” (sdp-008, s. 1)
Ohjelman teksti ei erota yhtä perustaa tai perustojen ryhmää muiden yläpuolelle, koska suurimpien osuuksien välit menevät päällekkäin muiden kanssa. Teksti ei myöskään erota yhtä perustaa tai perustojen ryhmää muiden alapuolelle, koska pienimpien osuuksien välit menevät päällekkäin muiden kanssa.
5. Päättely
Oikopolut on haettu samasta kiinteästä luettelosta kuin osiossa Argumentointivirheet. Puolueiden nimet oli peitetty, ja kaikkien kahdeksan ohjelman lauseet oli sekoitettu keskenään. Kaksi arvioijaa, jotka ovat eri tekoälymalleja, arvioi toisistaan riippumatta jokaisen lauseen, jossa oikopolku oli mahdollinen, ja oikopolku lasketaan vain, kun molemmat löysivät sen. Analyysi ei lisää eikä poista oikopolkuja omalla harkinnallaan. Ohjelmassa on yksi lause, jossa molemmat arvioijat löysivät oikopolun.
Johtopäätös ei seuraa lähtökohdista. ”Jokaisella on vastuu sopeuttaa omia elämäntapojaan, valintojaan ja kulutustottumuksiaan luonnon ja ilmaston kantokyvylle sopiviksi.” (sdp-040, s. 2) ”Näin voimme taata kaikille hyvän elämän ja turvallisen tulevaisuuden.” (sdp-041, s. 2) Muoto: sana ”näin” yhdistää perusteen, velvollisuuden sopeuttaa elämäntapoja, johtopäätökseen, että kaikille voidaan taata hyvä elämä ja turvallinen tulevaisuus. Puuttuva premissi on, että elämäntapojen sopeuttaminen riittää takaamaan hyvän elämän kaikille. Kun lukija näkee koko kuvan, hän näkee, että johtopäätös ulottuu perustetta pidemmälle. Ohjelma perustelee saman johtopäätöksen toisaalla (sdp-030, s. 1).
Lauseita, joista vain toinen arvioija löysi oikopolun, ei ole.
Ei yhtään lausetta: kansan suosion tavoittelu, vastustajan kanta ilman lähdettä, väärä kahtiajako, sääliin vetoaminen, tietämättömyyteen vetoaminen, kehäpäätelmä, auktoriteettiin vetoaminen, traditioon vetoaminen, luontoon vetoaminen, monimerkityksisyys, kalteva pinta, väärä vertaus, tunteisiin vetoaminen, sinä myös. Harhautusta ja rusinoiden poimimista pullasta ei arvioida, koska periaateohjelma ei vastaa tekstissä mihinkään kysymykseen ja koska rusinoiden poimiminen vaatii näyttöä ohjelman ulkopuolelta.
Ohjelma ei anna mitattavaa lupausta, joten siitä ei voi arvioida, miten äänestäjän kävi.
Havainnot
Solidaarisuus on ohjelman avainsana, jota se käyttää 3,67-kertaisesti kahdeksan ohjelman keskiarvoon nähden, ja työ on sekä avainsana että linnakekäsite, jonka ohjelma liittää osallistumiseen ja hyvinvoinnin syntyyn (sdp-064, s. 2). Perustojen välit menevät päällekkäin, joten teksti ei erota yhtä perustaa muiden ylä- tai alapuolelle. Molemmat arvioijat löysivät yhden oikopolun, ja siinä johtopäätös ulottuu elämäntapojen sopeuttamisesta hyvän elämän takaamiseen kaikille (sdp-041, s. 2). Kummankin perhemallin ääni näkyy ohjelmassa enimmäkseen taloudellisissa aiheissa.
Ohjelma: Periaatejulistus – Yhdessä kestävään maailmaan, haettu 15.10.2026. Menetelmä on sama kaikille kahdeksalle puolueelle: Puolueet.