Puolueet · Luonnos

Perussuomalaiset (PS): Periaateohjelma

Ohjelma lyhyesti

Ohjelman nimi on Periaateohjelma, ja asiakirjan laji on periaateohjelma. Päivätty 19.10.2018, ohjelman oma päiväys, ja puolue julkaisi ohjelman samana päivänä. Periaateohjelma oli puolueneuvoston kokouksen 1.9.2018 asialistalla kohtana 8, ja puolueen nykyisten sääntöjen mukaan ohjelmista päättää puoluevaltuusto. Kokouksen päätöstä ei ole julkaistu. Lähde: puolueen julkaisema ohjelma. Ohjelmassa on 64 lausetta ja 645 sanaa, kun otsikoita ei lasketa. Lainauksen perässä on lauseen tunnus ja PDF:n sivu. Väliotsikot järjestyksessä: PERUSSUOMALAISET RP. PERIAATEOHJELMA ISÄNMAA JA OIKEUDENMUKAINEN YHTEISKUNTA VAATIVAT PUOLUSTAJAN; SUORAA PUHETTA EI SAA PELÄTÄ; SUOMALAISUUS ON JA TUNTUU; EMME LUPAA SEN OLEVAN HELPPOA.

1. Kehystäminen

Avainsanat ovat ne viisi sanaa, joita ohjelma käyttää eniten suhteessa kahdeksan ohjelman keskiarvoon, kun ohjelma käyttää sanaa vähintään kaksi kertaa. Taivutusmuodot ja yhdyssanat lasketaan mukaan.

suomalainen. ”Jokaisella suomalaisella on kotimaassaan oikeus asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, riittävään toimeentuloon ja turvallisuuteen.” (ps-056, s. 2) Sana olettaa, että oikeuksien haltija on suomalainen ja että oikeudet kuuluvat kotimaahan. Se jättää sanomatta, kuka on suomalainen oikeuksien haltijana. Ohjelma ei vastaa tähän toisaalla.

isänmaa. ”Perussuomalaiset on isänmaallinen ja kristillissosiaalinen puolue, joka edistää kansallista etua.” (ps-005, s. 1) Sana olettaa, että isänmaallisuus ja kansallinen etu kuuluvat yhteen. Se jättää sanomatta, mitä kansallinen etu sisältää. Ohjelma vastaa tähän toisaalla osittain (ps-015, s. 1; ps-004, s. 1). Jäljelle jää, miten kansallisen edun osat painotetaan, kun ne ovat ristiriidassa.

kansa. ”Perussuomalaisen politiikan huipulla on Suomen kansa, joka tavoittelee arvokasta, oikeudenmukaista ja hyvää elämää itselleen ja tuleville sukupolville.” (ps-054, s. 2) Sana olettaa, että kansa on yksi toimija, jolla on yksi tavoite. Se jättää sanomatta, miten kansa toimii yhtenä, kun suomalaiset ovat eri mieltä. Ohjelma vastaa tähän toisaalla osittain (ps-026, s. 1; ps-045, s. 2). Jäljelle jää, miten kansan tavoite tunnistetaan, kun suomalaiset ovat eri mieltä.

oikeudenmukaisuus. ”Puolueemme kutsuu kaikkia suomalaisia rakentamaan oikeudenmukaista yhteiskuntaa ja osallistumaan historian kirjoittamiseen.” (ps-022, s. 1) Sana olettaa, että oikeudenmukaista yhteiskuntaa rakennetaan yhdessä. Se jättää sanomatta, mitä oikeudenmukaisuus tarkoittaa jaossa. Ohjelma vastaa tähän toisaalla osittain (ps-064, s. 2; ps-009, s. 1). Jäljelle jää, mikä on kohtuullinen vero ja kuinka paljon autetaan.

yrittäjyys. ”Kunnioitamme työtä, yrittämistä, totuutta ja yksilön henkistä kasvua.” (ps-002, s. 1) Sana olettaa, että yrittäminen on kunnioitettava asia samalla tavalla kuin työ ja totuus. Se jättää sanomatta, mitä kunnioitus tarkoittaa päätöksissä. Ohjelma vastaa tähän toisaalla osittain (ps-012, s. 1). Jäljelle jää, millä keinoin yrittämistä edistetään.

Perhemalli. Ankara isä puhuu kurista, ansiosta ja omillaan pärjäämisestä, hoivaava vanhempi huolenpidosta ja tuesta. Perhemallit on merkitty samalla kierroksella kuin oikopolut, puolueiden nimet peitettyinä. Ne merkitsi yksi arvioija, ja jokaisen merkityn lauseen aihe on kulttuurinen (arvot, järjestys, identiteetti, maahanmuutto, perhe, koulutus, uskonto, ilmasto ja elämäntapa) tai taloudellinen (työ, hyvinvointi, sosiaali- ja terveyspalvelut, verot, markkinat, yritykset, kansainvälinen apu). Hyvinvointivaltiota koskeva lause ei yksinään kerro hoivaavan vanhemman kehyksestä, koska hyvinvointivaltio on Suomessa puolueiden yhteistä maaperää, ja kasvatusarvot liittyvät lähinnä kulttuurisiin kysymyksiin, paljon vähemmän taloudellisiin (Helminen, Wass, Kantola & Elovainio 2024). Analyysi ei anna puolueelle yhtä perhemallia vaan kertoo, missä kumpikin malli näkyy.

Ankara isä: arvioija merkitsi ankaran isän ääneksi yhden lauseen, joka on aiheeltaan taloudellinen.

• ”Vastustamme pöhöttynyttä valtiota, jota huudetaan apuun aina, kun ollaan jotakin vailla.” (ps-063, s. 2) Aihe: taloudellinen.

Hoivaava vanhempi: arvioija merkitsi hoivaavan vanhemman ääneksi 3 lausetta, joista 1 on aiheeltaan kulttuurinen ja 2 taloudellisia.

• ”Isänmaalliseen ja oikeudenmukaiseen politiikkaan kuuluu vähäosaisten, huono-onnisten ja syrjäytyneiden suomalaisten auttaminen.” (ps-009, s. 1) Aihe: taloudellinen.
• ”Haluamme tukea apua tarvitsevia ensisijaisesti oman maamme sisällä.” (ps-010, s. 1) Aihe: taloudellinen.

Ankaran isän ääni näkyy ohjelmassa vain taloudellisissa aiheissa (1). Hoivaavan vanhemman ääni näkyy ohjelmassa sekä kulttuurisissa (1) että taloudellisissa (2) aiheissa.

2. Linnakekäsitteet

Linnakekäsitteet on valittu samalla säännöllä kuin avainsanat, ja niitä on kolme. Kustakin kerrotaan, mihin ohjelma käsitteen liittää ja mitä vastustaja ei voi sitä vastaan sanoa.

sananvapaus (2 esiintymää, 3,1 / 1000 sanaa, suhde keskiarvoon 4,77). ”Sananvapauden täysimääräinen kunnioittaminen ja avoin yhteiskunnallinen keskustelu kuuluvat jokaiseen kehittyneeseen ja arvokkaaseen yhteiskuntaan.” (ps-038, s. 2) Ohjelma liittää sananvapauden kehittyneeseen ja arvokkaaseen yhteiskuntaan. Vastustaja ei voi asettua sananvapautta vastaan; hänen on kiistettävä, mitä täysimääräinen kunnioittaminen vaatii. Ohjelma vastaa tähän toisaalla osittain (ps-024, s. 1). Jäljelle jää, kuuluuko täysimääräiseen kunnioittamiseen rajoja.

isänmaa (2 esiintymää, 3,1 / 1000 sanaa, suhde keskiarvoon 4,20). ”Isänmaalliseen ja oikeudenmukaiseen politiikkaan kuuluu vähäosaisten, huono-onnisten ja syrjäytyneiden suomalaisten auttaminen.” (ps-009, s. 1) Ohjelma liittää isänmaallisuuden vähäosaisten suomalaisten auttamiseen. Vastustaja ei voi asettua isänmaata vastaan; hänen on kiistettävä, että isänmaalliseen politiikkaan kuuluu vähäosaisten suomalaisten auttaminen. Ohjelma vastaa tähän toisaalla (ps-055, s. 2; ps-056, s. 2).

oikeudenmukaisuus (4 esiintymää, 6,2 / 1000 sanaa, suhde keskiarvoon 1,58). ”Toimintamme perustana ovat oikeudenmukaisuus, inhimillisyys, rehellisyys ja tasa-arvo.” (ps-001, s. 1) Ohjelma nimeää oikeudenmukaisuuden puolueen toiminnan perustaksi muiden hyveiden rinnalle. Vastustaja ei voi asettua oikeudenmukaisuutta vastaan; hänen on kiistettävä, mitä oikeudenmukaisuus toiminnan perustana vaatii. Ohjelma vastaa tähän toisaalla osittain (ps-008, s. 1; ps-009, s. 1). Jäljelle jää, mitä se vaatii eturyhmäpolitiikan torjumisen ja vähäosaisten auttamisen lisäksi.

3. Metaforat

Kustakin kohteesta lainataan selvin metafora ja vastataan kolmeen kysymykseen: mikä verbi, mikä astia ja mikä suunta. Lopuksi kerrotaan, mitä metaforan sisällä on vaikea sanoa.

Valtio ja yhteiskunta. ”Suomi on suomalaisten koti.” (ps-055, s. 2) Verbi: olla; maa ei tee mitään, se on. Astia: koti, jonka sisällä ovat suomalaiset. Suunta: sisään. Metaforan sisällä on vaikea sanoa, miten kotiin tullaan ulkopuolelta. Ohjelma ei vastaa tähän toisaalla.

Talous. ”Puolueemme haluaa edistää työntekoa ja yrittämistä ja sillä tavoin maamme talouden vahvistumista ja kilpailukykyä.” (ps-012, s. 1) Verbi: vahvistua; talous on keho, joka voimistuu. Astia: maamme talous, eli talous kuuluu maalle. Suunta: ylöspäin. Metaforan sisällä on vaikea sanoa, kenen osuus heikkenee, kun talous vahvistuu, koska keho vahvistuu kokonaisena. Ohjelma ei vastaa tähän toisaalla.

Ihminen. ”Perussuomalaisille äänestäjä on politiikan pomo.” (ps-043, s. 2) Verbi: olla; äänestäjä on esimies. Astia: politiikka on työpaikka, jossa päättäjä on työntekijä. Suunta: alaspäin, äänestäjältä päättäjälle. Metaforan sisällä on vaikea sanoa, että päättäjä myös ohjaa äänestäjää. Ohjelma vastaa tähän toisaalla (ps-053, s. 2).

4. Moraaliperustat

75,0 % ohjelman lauseista vetoaa ainakin yhteen moraaliperustaan.

Osuus vetoomuksista kertoo, kuinka suuri osa ohjelman 68 vetoomuksesta kohdistuu kuhunkin perustaan. Sama lause voi vedota useampaan perustaan, joten vetoomuksia on enemmän kuin arvolauseita. Osuus ei riipu ohjelman pituudesta, joten lyhyttä ja pitkää ohjelmaa voi verrata; lauseiden lukumääriä ei verrata puolueiden välillä. Luottamusväli (95 %) kertoo, kuinka tarkasti ohjelman teksti määrää osuuden; lyhyessä ohjelmassa väli on leveä. Kun kahden perustan välit menevät päällekkäin, teksti ei erota niitä.

Perustat merkitsi ensin yksi arvioija, ja toinen arvioija, joka on eri tekoälymalli, arvioi osan lauseista uudelleen. Tästä ohjelmasta toinen arvioija arvioi 15 lausetta, ja arviot erosivat 20,0 %:ssa niistä. Kaikkien kahdeksan ohjelman kahdesti arvioiduissa lauseissa arvioijien yksimielisyys oli eri perustojen kohdalla 0,85–0,97 asteikolla, jossa 1 on täysi yksimielisyys ja 0 vastaa sattuman tasoa (Cohenin kappa).

Perustojen lainaukset:

• Huolenpito: ”Sukupolvet ylittävänä tavoitteenamme on kestävä kehitys kaikilla hyvinvoinnin mittareilla tarkasteltuna: Maamme tulee jättää uusille sukupolville sosiaalisesti, taloudellisesti, sivistyksellisesti ja ekologisesti sekä moraaliselta tasoltaan paremmassa kunnossa kuin se on tänä päivänä.” (ps-004, s. 1)
• Reiluus, lojaalisuus ja vapaus: ”Kansallismielisen ajattelun mukaan kansat ansaitsevat tasavertaisen mahdollisuuden saada päättää omista asioistaan.” (ps-013, s. 1)
• Auktoriteetti: ”Puolueen, poliitikon ja päätöksentekijän velvollisuus on lisätä kansalaisten yhteiskunnallista ymmärtämystä ja helpottaa ihmisten osallistumista maamme kehittämiseen.” (ps-053, s. 2)
• Pyhyys: ”Perussuomalaiset on isänmaallinen ja kristillissosiaalinen puolue, joka edistää kansallista etua.” (ps-005, s. 1)

Ohjelman teksti ei erota yhtä perustaa tai perustojen ryhmää muiden yläpuolelle, koska suurimpien osuuksien välit menevät päällekkäin muiden kanssa. Teksti ei myöskään erota yhtä perustaa tai perustojen ryhmää muiden alapuolelle, koska pienimpien osuuksien välit menevät päällekkäin muiden kanssa.

5. Päättely

Oikopolut on haettu samasta kiinteästä luettelosta kuin osiossa Argumentointivirheet. Puolueiden nimet oli peitetty, ja kaikkien kahdeksan ohjelman lauseet oli sekoitettu keskenään. Kaksi arvioijaa, jotka ovat eri tekoälymalleja, arvioi toisistaan riippumatta jokaisen lauseen, jossa oikopolku oli mahdollinen, ja oikopolku lasketaan vain, kun molemmat löysivät sen. Analyysi ei lisää eikä poista oikopolkuja omalla harkinnallaan. Ohjelmassa on kaksi lausetta, joissa molemmat arvioijat löysivät oikopolun.

Väärä kahtiajako. ”Jos me suomalaiset emme päätä omista asioistamme, joku muu päättää puolestamme.” (ps-048, s. 2) Muoto: vaihtoehtoja on kaksi, me tai joku muu. Kun lukija näkee koko kuvan, hän näkee kolmannen vaihtoehdon, joka lauseesta puuttuu: päättämisen yhdessä muiden kanssa. Ohjelma perustelee saman johtopäätöksen toisaalla (ps-014, s. 1).

Johtopäätös ei seuraa lähtökohdista. ”Demokratia ei voi toteutua, jos ihmiset eivät voi vaikuttaa omiin asioihinsa.” (ps-050, s. 2) ”Yksilöiden vapaus ja valtion itsemääräämisoikeus ovat siis demokratian edellytys.” (ps-051, s. 2) Muoto: sana ”siis” yhdistää perusteen, ihmisten vaikutusvallan omiin asioihinsa, johtopäätökseen, jossa demokratian edellytys on myös valtion itsemääräämisoikeus. Puuttuva premissi on, että ihmisten päätösvalta omista asioistaan vaatii valtion itsemääräämisoikeuden; johtopäätös laajenee yksilön vaikutusvallasta valtioon. Kun lukija näkee koko kuvan, hän näkee, että perusteesta seuraa ihmisten vaikutusvalta, ei valtion itsemääräämisoikeus. Ohjelma esittää saman väitteen toisaalla perustelematta sitä (ps-047, s. 2).

Lauseet, joista vain toinen arvioija löysi oikopolun:

• ”Emme rakenna poliittisia ohjelmiamme epäselvien käsitteiden varaan emmekä välitä hokea kauniita sanoja, vaikka ne kuinka olisivat valtavirtaa.” (ps-028, s. 1) Toinen arvioija löysi lauseesta oikopolun (vastustajan kanta ilman lähdettä) ja toinen ei, joten teksti ei ratkaise asiaa. Lausetta ei lasketa. Sitä, onko kanta vääristelty, ei voi arvioida ohjelmasta.

Ei yhtään lausetta: kansan suosion tavoittelu, vastustajan kanta ilman lähdettä, sääliin vetoaminen, tietämättömyyteen vetoaminen, kehäpäätelmä, auktoriteettiin vetoaminen, traditioon vetoaminen, luontoon vetoaminen, monimerkityksisyys, kalteva pinta, väärä vertaus, tunteisiin vetoaminen, sinä myös. Harhautusta ja rusinoiden poimimista pullasta ei arvioida, koska periaateohjelma ei vastaa tekstissä mihinkään kysymykseen ja koska rusinoiden poimiminen vaatii näyttöä ohjelman ulkopuolelta.

Ohjelma ei anna mitattavaa lupausta, joten siitä ei voi arvioida, miten äänestäjän kävi.

Havainnot

Suomalainen on ohjelman avainsana, jota se käyttää 5,61-kertaisesti kahdeksan ohjelman keskiarvoon nähden, ja sana toistuu oikeuksissa (ps-056, s. 2) ja kodin metaforassa (ps-055, s. 2). Perustojen välit menevät päällekkäin, joten teksti ei erota yhtä perustaa muiden ylä- tai alapuolelle. Molemmat arvioijat löysivät kaksi oikopolkua, ja kumpikin koskee suomalaisten itsemääräämisoikeutta (ps-048, s. 2; ps-051, s. 2). Ankaran isän ääni on ohjelmassa yhdessä lauseessa, joka on aiheeltaan taloudellinen (ps-063, s. 2); hoivaavan vanhemman ääni näkyy sekä kulttuurisissa että taloudellisissa aiheissa.

Ohjelma: Periaateohjelma, haettu 15.10.2026. Menetelmä on sama kaikille kahdeksalle puolueelle: Puolueet.