Puolueet · Luonnos

Keskusta (Kesk.): Uusi suunta Suomelle. Keskustan periaateohjelma 2026

Ohjelma lyhyesti

Ohjelman nimi on Uusi suunta Suomelle. Keskustan periaateohjelma 2026, ja asiakirjan laji on periaateohjelma. Hyväksytty: 5.–7.6.2026, puoluekokous, Tampere. Lähde: puolueen julkaisema ohjelma. Ohjelmassa on 195 lausetta ja 2064 sanaa, kun otsikoita ei lasketa. Lainauksen perässä on lauseen tunnus ja PDF:n sivu. Väliotsikot järjestyksessä: Uusi suunta Suomelle Keskustan periaateohjelma 2026 Ihmisläheinen ja kestävä – Keskusta Periaateohjelma – Keskustan kivijalka; Käsityksemme sopimusyhteiskunnasta ja oikeusvaltiosta on muutoksessa; Keskustalainen maailmankuva – avoin ja yhteistyökykyinen Suomi Yhtä arvokkaiden ihmisten Suomi; Ajattelemme isosti, toimimme kestävästi; Keskustalainen tulevaisuudenkuva – kohti kestävämpää yhteiskuntaa ja mielekästä arkea Tulevaisuus edellyttää uudenlaisia taitoja; Sivistyksellä ja tieteellä eroon ennakkoluuloista; Keskustalainen luontosuhde – humuksen ja humanismin liitto; Kohti uutta ja kestävämpää taloutta; Ketään ei jätetä; Keskustalainen ihmiskuva – vaikuttava ja vastuullinen toimija Elämä on kokonaisvaltaista ihmisenä kasvua; Keskustan ihmiskäsitys – ihmisyyden, sivistyksen ja luottamuksen liitto; Ihmisen ja yhteiskunnan välinen suhde; Ihmisen ja työn välinen suhde; Työn ja teknologian välinen suhde; SANOISTA TEKOIHIN Hyvä lukija.

1. Kehystäminen

Avainsanat ovat ne viisi sanaa, joita ohjelma käyttää eniten suhteessa kahdeksan ohjelman keskiarvoon, kun ohjelma käyttää sanaa vähintään kaksi kertaa. Taivutusmuodot ja yhdyssanat lasketaan mukaan.

luonto. ”Luonto ja maaseutu ovat meille voimavara monikriisisessä ajassamme.” (kesk-086, s. 7) Sana olettaa, että luonto on voimavara ja että se kuuluu yhteen maaseudun kanssa. Se jättää sanomatta, kumpi ratkaisee, kun luonnon käyttö ja suojelu ovat ristiriidassa. Ohjelma vastaa tähän toisaalla osittain (kesk-084, s. 7; kesk-095, s. 7). Jäljelle jää, miten ristiriita ratkaistaan yksittäisessä päätöksessä.

perhe. ”Hyvä elämä ei ole kuitenkaan paikkaan tai perhemuotoon sidottua.” (kesk-133, s. 9) Sana olettaa, että hyvän elämän voisi liittää yhteen perhemuotoon, ja lause torjuu sen. Se jättää sanomatta, mitä perhemuotoja ohjelma tarkoittaa. Ohjelma ei vastaa tähän toisaalla.

kestävä. ”Keskustalainen kestävän talouden malli perustuu hajautettuun yhteiskuntarakenteeseen, luonnonvarojen ylisukupolviseen käyttöön ja kestävään talouskasvuun.” (kesk-103, s. 8) Sana olettaa, että kasvu voi olla kestävää, eli kestävyys ja kasvu sopivat yhteen. Se jättää sanomatta, mikä kasvu on kestävää. Ohjelma vastaa tähän toisaalla osittain (kesk-101, s. 8; kesk-099, s. 8). Jäljelle jää, millä mittapuulla kasvu on kestävää.

turvallisuus. ”Haluamme rakentaa turvallista yhteiskuntaa, jossa erilaiset ihmiset voivat elää rinnakkain rauhaa ja ystävyyttä vaalien.” (kesk-043, s. 4) Sana olettaa, että turvallisuus on erilaisten ihmisten rinnakkaiseloa. Se jättää sanomatta, mitä tehdään, kun rinnakkaiselo ei onnistu. Ohjelma vastaa tähän toisaalla osittain (kesk-038, s. 4; kesk-147, s. 10). Jäljelle jää, millä keinoin rinnakkaiseloa uhkaavat ilmiöt torjutaan.

isänmaa. ”Vahvistamme isänmaallisuutta ja arvostamme suomalaista kulttuuria.” (kesk-053, s. 5) Sana olettaa, että isänmaallisuutta voi vahvistaa politiikalla. Se jättää sanomatta, millä keinoin. Ohjelma ei vastaa tähän toisaalla.

Perhemalli. Ankara isä puhuu kurista, ansiosta ja omillaan pärjäämisestä, hoivaava vanhempi huolenpidosta ja tuesta. Perhemallit on merkitty samalla kierroksella kuin oikopolut, puolueiden nimet peitettyinä. Ne merkitsi yksi arvioija, ja jokaisen merkityn lauseen aihe on kulttuurinen (arvot, järjestys, identiteetti, maahanmuutto, perhe, koulutus, uskonto, ilmasto ja elämäntapa) tai taloudellinen (työ, hyvinvointi, sosiaali- ja terveyspalvelut, verot, markkinat, yritykset, kansainvälinen apu). Hyvinvointivaltiota koskeva lause ei yksinään kerro hoivaavan vanhemman kehyksestä, koska hyvinvointivaltio on Suomessa puolueiden yhteistä maaperää, ja kasvatusarvot liittyvät lähinnä kulttuurisiin kysymyksiin, paljon vähemmän taloudellisiin (Helminen, Wass, Kantola & Elovainio 2024). Analyysi ei anna puolueelle yhtä perhemallia vaan kertoo, missä kumpikin malli näkyy.

Ankara isä: arvioija merkitsi ankaran isän ääneksi 5 lausetta, joista 4 on aiheeltaan kulttuurisia ja 1 taloudellinen.

• ”Arjessa eteen tuleviin haasteisiin suhtaudumme ratkaisuhakuisesti ja omatoimisesti.” (kesk-130, s. 9) Aihe: kulttuurinen.
• ”Tämä vaatii halua ottaa vastuuta itsestä ja kykyä kantaa vastuuta myös läheisistä.” (kesk-122, s. 9) Aihe: kulttuurinen.

Hoivaava vanhempi: arvioija merkitsi hoivaavan vanhemman ääneksi 4 lausetta, joista 1 on aiheeltaan kulttuurinen ja 3 taloudellisia.

• ”Huolehdimme myös niistä, joilla ei ole voimavaroja tai taitoa valintoihin.” (kesk-137, s. 9) Aihe: taloudellinen.
• ”Vaalimme perheyhteyttä, kasvatamme lapsemme välittämään, huolehdimme vanhuksistamme ja pidämme näin yllä ihmisyyden moraalista ja inhimillistä jatkuvuutta.” (kesk-158, s. 11) Aihe: kulttuurinen.

Ankaran isän ääni näkyy ohjelmassa sekä kulttuurisissa (4) että taloudellisissa (1) aiheissa. Hoivaavan vanhemman ääni näkyy ohjelmassa sekä kulttuurisissa (1) että taloudellisissa (3) aiheissa.

2. Linnakekäsitteet

Linnakekäsitteet on valittu samalla säännöllä kuin avainsanat, ja niitä on kolme. Kustakin kerrotaan, mihin ohjelma käsitteen liittää ja mitä vastustaja ei voi sitä vastaan sanoa.

perhe (10 esiintymää, 4,8 / 1000 sanaa, suhde keskiarvoon 2,04). ”Haluamme rakentaa Suomea, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus turvalliseen ja hyvään lapsuuteen, ja jossa perheiden taloudellinen ja sosiaalinen asema vahvistuvat.” (kesk-123, s. 9) Ohjelma liittää perheen lapsen turvaan ja perheiden taloudelliseen asemaan. Vastustaja ei voi asettua perhettä vastaan; hänen on kiistettävä, että perheiden aseman vahvistaminen on tie lapsen turvaan. Ohjelma vastaa tähän toisaalla (kesk-026, s. 3).

sananvapaus (2 esiintymää, 1,0 / 1000 sanaa, suhde keskiarvoon 1,54). ”Sananvapauden uhaksi ovat nousseet erilaiset sosiaalisen median ilmiöt kuten erilaiset valemediat, jotka kyseenalaistavat luottamusta perinteiseen mediaan.” (kesk-019, s. 3) Ohjelma liittää sananvapauden luottamukseen perinteiseen mediaan ja nimeää valemedian sen uhaksi. Vastustaja ei voi asettua sananvapautta vastaan; hänen on kiistettävä, että valemedia uhkaa sananvapautta. Ohjelma ei vastaa tähän toisaalla.

turvallisuus (10 esiintymää, 4,8 / 1000 sanaa, suhde keskiarvoon 1,42). ”Samalla ne muodostavat parasta turvallisuuspolitiikkaa poikkeusaikoina.” (kesk-092, s. 7) Sana ”ne” viittaa paikallisiin yhteisöihin, joten ohjelma liittää turvallisuuden hajautettuun yhteiskuntaan. Vastustaja ei voi asettua turvallisuutta vastaan; hänen on kiistettävä, että paikalliset yhteisöt ovat parasta turvallisuuspolitiikkaa poikkeusaikoina. Ohjelma vastaa tähän toisaalla (kesk-091, s. 7).

3. Metaforat

Kustakin kohteesta lainataan selvin metafora ja vastataan kolmeen kysymykseen: mikä verbi, mikä astia ja mikä suunta. Lopuksi kerrotaan, mitä metaforan sisällä on vaikea sanoa.

Valtio ja yhteiskunta. ”Hajautettu yhteiskunta on kriisinkestävä yhteiskunta, jonka voimavara ovat paikalliset yhteisöt.” (kesk-091, s. 7) Verbi: kestää; yhteiskunta on rakennelma, johon kriisi kohdistaa kuormaa. Astia: yhteiskunta, joka koostuu paikallisista yhteisöistä, jotka kantavat kuorman. Suunta: ulospäin, keskeltä paikallisiin yhteisöihin. Metaforan sisällä on vaikea sanoa, että jokin kriisi vaatii keskitettyä toimintaa. Ohjelma vastaa tähän toisaalla osittain (kesk-052, s. 5). Jäljelle jää, milloin keskitetty toiminta menee hajautuksen edelle.

Talous. ”Vaikeiden valintojen aikana taloustalkoot on tehtävä oikeudenmukaisella tavalla.” (kesk-119, s. 9) Verbi: tehdä talkoot; julkisen talouden tasapainottaminen on yhteistä vapaaehtoistyötä. Astia: yhteisö, jonka jokainen jäsen osallistuu. Suunta: yhteen. Metaforan sisällä on vaikea sanoa, että säästö on jollekulle menetys eikä osallistumista. Ohjelma vastaa tähän toisaalla (kesk-025, s. 3).

Ihminen. ”Jokaisella on oikeus epäonnistua, aloittaa ja kasvaa uudelleen.” (kesk-136, s. 9) Verbi: kasvaa; ihminen on kasvi, joka voi kasvaa uudelleen. Astia: lause ei sijoita ihmistä mihinkään; kasvu tapahtuu ajassa. Suunta: ylöspäin. Metaforan sisällä on vaikea sanoa, että epäonnistumisella voi olla pysyviä seurauksia. Ohjelma ei vastaa tähän toisaalla.

4. Moraaliperustat

59,5 % ohjelman lauseista vetoaa ainakin yhteen moraaliperustaan.

Osuus vetoomuksista kertoo, kuinka suuri osa ohjelman 163 vetoomuksesta kohdistuu kuhunkin perustaan. Sama lause voi vedota useampaan perustaan, joten vetoomuksia on enemmän kuin arvolauseita. Osuus ei riipu ohjelman pituudesta, joten lyhyttä ja pitkää ohjelmaa voi verrata; lauseiden lukumääriä ei verrata puolueiden välillä. Luottamusväli (95 %) kertoo, kuinka tarkasti ohjelman teksti määrää osuuden; lyhyessä ohjelmassa väli on leveä. Kun kahden perustan välit menevät päällekkäin, teksti ei erota niitä.

Perustat merkitsi ensin yksi arvioija, ja toinen arvioija, joka on eri tekoälymalli, arvioi osan lauseista uudelleen. Tästä ohjelmasta toinen arvioija arvioi 48 lausetta, ja arviot erosivat 2,1 %:ssa niistä. Kaikkien kahdeksan ohjelman kahdesti arvioiduissa lauseissa arvioijien yksimielisyys oli eri perustojen kohdalla 0,85–0,97 asteikolla, jossa 1 on täysi yksimielisyys ja 0 vastaa sattuman tasoa (Cohenin kappa).

Perustojen lainaukset:

• Huolenpito: ”Eurooppaa on koetellut toisen maailmansodan jälkeen suurin ja vakavin sota Venäjän hyökättyä Ukrainaan.” (kesk-008, s. 3)
• Reiluus ja pyhyys: ”Keskustalle jokainen ihminen on yhtä arvokas.” (kesk-035, s. 4)
• Lojaalisuus: ”Puolustamme ruotsia toisena kansalliskielenämme.” (kesk-055, s. 5)
• Auktoriteetti: ”Se tarvitsee uskottavia puolustajia, jotka sitoutuvat sivistyneen poliittisen kulttuurin ja toimintatapojen aktiiviseen vaalimiseen.” (kesk-023, s. 3)
• Vapaus: ”Ihmis- ja demokratiavihamieliset liikkeet ovat eri puolilla maailmaa järjestäytyneet puolueiksi.” (kesk-020, s. 3)

Ohjelman teksti ei erota yhtä perustaa tai perustojen ryhmää muiden yläpuolelle, koska suurimpien osuuksien välit menevät päällekkäin muiden kanssa. Teksti ei myöskään erota yhtä perustaa tai perustojen ryhmää muiden alapuolelle, koska pienimpien osuuksien välit menevät päällekkäin muiden kanssa.

5. Päättely

Oikopolut on haettu samasta kiinteästä luettelosta kuin osiossa Argumentointivirheet. Puolueiden nimet oli peitetty, ja kaikkien kahdeksan ohjelman lauseet oli sekoitettu keskenään. Kaksi arvioijaa, jotka ovat eri tekoälymalleja, arvioi toisistaan riippumatta jokaisen lauseen, jossa oikopolku oli mahdollinen, ja oikopolku lasketaan vain, kun molemmat löysivät sen. Analyysi ei lisää eikä poista oikopolkuja omalla harkinnallaan. Ohjelmassa ei ole yhtään lausetta, jossa molemmat arvioijat löysivät oikopolun.

Lauseita, joista vain toinen arvioija löysi oikopolun, ei ole.

Ei yhtään lausetta: kansan suosion tavoittelu, vastustajan kanta ilman lähdettä, väärä kahtiajako, sääliin vetoaminen, tietämättömyyteen vetoaminen, kehäpäätelmä, auktoriteettiin vetoaminen, traditioon vetoaminen, luontoon vetoaminen, monimerkityksisyys, johtopäätös ei seuraa lähtökohdista, kalteva pinta, väärä vertaus, tunteisiin vetoaminen, sinä myös. Harhautusta ja rusinoiden poimimista pullasta ei arvioida, koska periaateohjelma ei vastaa tekstissä mihinkään kysymykseen ja koska rusinoiden poimiminen vaatii näyttöä ohjelman ulkopuolelta.

Ohjelma ei anna mitattavaa lupausta, joten siitä ei voi arvioida, miten äänestäjän kävi.

Havainnot

Luonto on ohjelman avainsana, jota se käyttää 4,18-kertaisesti kahdeksan ohjelman keskiarvoon nähden, ja ohjelma liittää sen maaseutuun ja voimavaraan (kesk-086, s. 7). Perustojen välit menevät päällekkäin, joten teksti ei erota yhtä perustaa muiden ylä- tai alapuolelle. Ohjelmassa ei ole yhtään lausetta, jossa molemmat arvioijat löysivät oikopolun. Ankaran isän ääni näkyy ohjelmassa enimmäkseen kulttuurisissa aiheissa (4 lausetta 5:stä), hoivaavan vanhemman ääni enimmäkseen taloudellisissa (3 lausetta 4:stä). Hajautus toistuu turvallisuuden linnakkeessa (kesk-092, s. 7) ja yhteiskunnan metaforassa (kesk-091, s. 7).

Ohjelma: Uusi suunta Suomelle. Keskustan periaateohjelma 2026, haettu 15.10.2026. Menetelmä on sama kaikille kahdeksalle puolueelle: Puolueet.