Puolueet · Luonnos
Suomen Kristillisdemokraatit (KD): Kristillisdemokraattien periaateohjelma
Ohjelma lyhyesti
Ohjelman nimi on Kristillisdemokraattien periaateohjelma, ja asiakirjan laji on periaateohjelma. Hyväksytty: 19.8.2017, XXXII sääntömääräinen puoluekokous, Seinäjoki. Lähde: puolueen julkaisema ohjelma. Ohjelmassa on 193 lausetta ja 1987 sanaa, kun otsikoita ei lasketa. Lainauksen perässä on lauseen tunnus ja PDF:n sivu. Väliotsikot järjestyksessä: Kristillisdemokraattien PERIAATE- OHJELMA www.kd.fi JOHDANTO; 1.ARVOT; IHMISARVO; 1.ARVOT; VAPAUS JA VASTUU; TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS; OIKEUDENMUKAISUUS; TOTUUDELLISUUS JA REHELLISYYS; LÄHIMMÄISYYS; LÄHIPÄÄTÖSPERIAATE; 2.1. Perhe; 2.2. Sivistys; 2.3. Hyvinvointi; 2.4. Sosiaalinen markkinatalous; 2.5. Turvallisuus; 2.6. Ympäristö; 2.7. Kansainvälisyys; 2.8. Euroopan unioni.
1. Kehystäminen
Avainsanat ovat ne viisi sanaa, joita ohjelma käyttää eniten suhteessa kahdeksan ohjelman keskiarvoon, kun ohjelma käyttää sanaa vähintään kaksi kertaa. Taivutusmuodot ja yhdyssanat lasketaan mukaan.
| Sana | Esiintymiä | / 1000 sanaa | Suhde keskiarvoon |
|---|---|---|---|
| kristillinen | 8 | 4,0 | 4,38 |
| perinne | 5 | 2,5 | 3,28 |
| perhe | 14 | 7,0 | 2,98 |
| ihmisarvo | 4 | 2,0 | 2,11 |
| yrittäjyys | 9 | 4,5 | 2,01 |
kristillinen. ”Kristillinen ihmiskuva on arvojen lähtökohta.” (kd-021, s. 2) Sana olettaa, että arvot johdetaan ihmiskuvasta ja että ihmiskuva on kristillinen. Se jättää sanomatta, miten arvot koskevat niitä, jotka eivät jaa kristillistä ihmiskuvaa. Ohjelma vastaa tähän toisaalla osittain (kd-019, s. 2; kd-022, s. 2). Jäljelle jää, mihin arvojen yleispätevyys perustuu muille kuin kristityille.
perinne. ”Uudistamisessa on tukeuduttava vahvaan arvopohjaan ja kunnioitettava hyviä perinteitä.” (kd-007, s. 2) Sana olettaa, että perinteet voi jakaa hyviin ja muihin. Se jättää sanomatta, mikä tekee perinteestä hyvän. Ohjelma vastaa tähän toisaalla osittain (kd-087, s. 4; kd-192, s. 6). Jäljelle jää, millä mittapuulla muita perinteitä arvioidaan.
perhe. ”Perheen perustaminen on pariskunnan henkilökohtainen päätös, jota yhteiskunnan tulee tukea.” (kd-075, s. 3) Sana olettaa, että perhe alkaa pariskunnasta. Se jättää sanomatta, ketä tuki koskee, kun perhe ei ala pariskunnasta. Ohjelma vastaa tähän toisaalla osittain (kd-070, s. 3; kd-071, s. 3). Jäljelle jää, koskeeko tuki muita kuin pariskunnan perustamia perheitä.
ihmisarvo. ”Ihmisarvo perustuu ihmisen olemiseen, ei hänen tekoihinsa, kykyihinsä, syntyperäänsä tai muihin ominaisuuksiin.” (kd-025, s. 2) Sana olettaa, että arvo on annettu eikä ansaittu. Se jättää sanomatta, milloin ihmisen oleminen alkaa ja päättyy. Ohjelma vastaa tähän toisaalla (kd-026, s. 2).
yrittäjyys. ”Edistämme yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä elämäntapaa yhteiskunnassa.” (kd-136, s. 5) Sana olettaa, että yrittäjyys on elämäntapa eikä vain ammatti. Se jättää sanomatta, millä keinoin yrittäjyyttä edistetään. Ohjelma vastaa tähän toisaalla (kd-138, s. 5; kd-135, s. 5).
Perhemalli. Ankara isä puhuu kurista, ansiosta ja omillaan pärjäämisestä, hoivaava vanhempi huolenpidosta ja tuesta. Perhemallit on merkitty samalla kierroksella kuin oikopolut, puolueiden nimet peitettyinä. Ne merkitsi yksi arvioija, ja jokaisen merkityn lauseen aihe on kulttuurinen (arvot, järjestys, identiteetti, maahanmuutto, perhe, koulutus, uskonto, ilmasto ja elämäntapa) tai taloudellinen (työ, hyvinvointi, sosiaali- ja terveyspalvelut, verot, markkinat, yritykset, kansainvälinen apu). Hyvinvointivaltiota koskeva lause ei yksinään kerro hoivaavan vanhemman kehyksestä, koska hyvinvointivaltio on Suomessa puolueiden yhteistä maaperää, ja kasvatusarvot liittyvät lähinnä kulttuurisiin kysymyksiin, paljon vähemmän taloudellisiin (Helminen, Wass, Kantola & Elovainio 2024). Analyysi ei anna puolueelle yhtä perhemallia vaan kertoo, missä kumpikin malli näkyy.
Ankara isä: arvioija merkitsi ankaran isän ääneksi 8 lausetta, joista 2 on aiheeltaan kulttuurisia ja 6 taloudellisia.
- ”Verotus ei saa viedä pohjaa talouden kehitykseltä, yritystoiminnalta eikä työnteon kannattavuudelta.” (kd-135, s. 5) Aihe: taloudellinen.
- ”Jokaisen EU:n jäsenmaan on huolehdittava itse veloistaan ja talousongelmistaan, eikä niitä pidä siirtää yhteisvastuullisesti muiden maksettaviksi.” (kd-197, s. 7) Aihe: taloudellinen.
Hoivaava vanhempi: arvioija merkitsi hoivaavan vanhemman ääneksi 12 lausetta, joista 5 on aiheeltaan kulttuurisia ja 7 taloudellisia.
- ”Puolustamme heikompiosaisten kansalaisten asemaa.” (kd-003, s. 2) Aihe: taloudellinen.
- ”Lähimmäisyys on tekoja toisen ihmisen eteen ja puolesta.” (kd-058, s. 2) Aihe: kulttuurinen.
Ankaran isän ääni näkyy ohjelmassa sekä kulttuurisissa (2) että taloudellisissa (6) aiheissa. Hoivaavan vanhemman ääni näkyy ohjelmassa sekä kulttuurisissa (5) että taloudellisissa (7) aiheissa.
2. Linnakekäsitteet
Linnakekäsitteet on valittu samalla säännöllä kuin avainsanat, ja niitä on kolme. Kustakin kerrotaan, mihin ohjelma käsitteen liittää ja mitä vastustaja ei voi sitä vastaan sanoa.
perhe (14 esiintymää, 7,0 / 1000 sanaa, suhde keskiarvoon 2,98). ”Perhepoliittisilla toimenpiteillä tulee luoda nykyistä paremmat edellytykset perheen perustamiselle ja lasten saamiselle.” (kd-074, s. 3) Ohjelma liittää perheen lasten saamiseen. Vastustaja ei voi asettua perhettä vastaan; hänen on kiistettävä, että perhepolitiikan on luotava paremmat edellytykset lasten saamiselle. Ohjelma vastaa tähän toisaalla (kd-073, s. 3).
ihmisarvo (4 esiintymää, 2,0 / 1000 sanaa, suhde keskiarvoon 2,11). ”Yksilön ihmisarvoa on kunnioitettava hedelmöityksestä alkaen aina luonnolliseen kuolemaan asti.” (kd-026, s. 2) Ohjelma liittää ihmisarvon elämän alkuun ja loppuun. Vastustaja ei voi asettua ihmisarvoa vastaan; hänen on kiistettävä rajat, jotka lause asettaa: milloin elämä alkaa ja mikä on luonnollinen kuolema. Ohjelma vastaa tähän toisaalla osittain (kd-025, s. 2). Jäljelle jää, miksi raja kulkee juuri hedelmöityksessä ja luonnollisessa kuolemassa.
hyvinvointi (16 esiintymää, 8,1 / 1000 sanaa, suhde keskiarvoon 1,53). ”Hyvinvointi luodaan lähiyhteisöissä.” (kd-113, s. 4) Ohjelma liittää hyvinvoinnin lähiyhteisöihin. Vastustaja ei voi asettua hyvinvointia vastaan; hänen on kiistettävä paikka, jonka lause hyvinvoinnille antaa. Ohjelma vastaa tähän toisaalla (kd-057, s. 2).
3. Metaforat
Kustakin kohteesta lainataan selvin metafora ja vastataan kolmeen kysymykseen: mikä verbi, mikä astia ja mikä suunta. Lopuksi kerrotaan, mitä metaforan sisällä on vaikea sanoa.
Valtio ja yhteiskunta. ”Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö, jonka hyvinvointi tai pahoinvointi vaikuttaa koko yhteiskuntaan.” (kd-068, s. 3) Verbi: vaikuttaa; yhteiskunta on rakennelma, jonka perusyksikkö on perhe, ja keho, joka voi hyvin tai pahoin. Astia: yhteiskunta sisältää perheet, ja ihminen on perheen sisällä. Suunta: ylöspäin, perheestä koko yhteiskuntaan. Metaforan sisällä on vaikea sanoa, että yhteiskunnan perusyksikkö olisi yksilö. Ohjelma vastaa tähän toisaalla osittain (kd-038, s. 2). Jäljelle jää, miten perhe ja yksilö suhteutuvat yhteiskunnan perustana.
Talous. ”Erilaiset veronkiertojärjestelyt lisäävät palkansaajien verotaakkaa.” (kd-183, s. 6) Verbi: lisätä; vero on taakka, jota palkansaaja kantaa. Astia: taakka on palkansaajan harteilla. Suunta: alaspäin. Metaforan sisällä on vaikea sanoa, että vero on myös maksu yhteisistä palveluista. Ohjelma vastaa tähän toisaalla (kd-133, s. 5).
Ihminen. ”Perheessä, lähiyhteisöissä ja kotiseudulla kasvavat sosiaaliset juuret, joiden avulla on helpompi ymmärtää maailmaa.” (kd-056, s. 2) Verbi: kasvaa; ihminen on kasvi, jolla on juuret. Astia: maaperä on perhe, lähiyhteisö ja kotiseutu. Suunta: alaspäin. Metaforan sisällä on vaikea sanoa, että kotiseudulta lähteminen voisi auttaa ymmärtämään maailmaa. Ohjelma ei vastaa tähän toisaalla.
4. Moraaliperustat
69,4 % ohjelman lauseista vetoaa ainakin yhteen moraaliperustaan.
| Nro | Perusta | Lauseita | Osuus vetoomuksista | Luottamusväli |
|---|---|---|---|---|
| 1 | Huolenpito | 52 | 27,2 % | 21,4–32,8 % |
| 2 | Reiluus | 47 | 24,6 % | 19,3–29,9 % |
| 3 | Lojaalisuus | 33 | 17,3 % | 12,6–22,1 % |
| 4 | Auktoriteetti | 19 | 9,9 % | 6,2–14,2 % |
| 5 | Pyhyys | 16 | 8,4 % | 4,8–12,4 % |
| 6 | Vapaus | 24 | 12,6 % | 8,3–17,1 % |
Osuus vetoomuksista kertoo, kuinka suuri osa ohjelman 191 vetoomuksesta kohdistuu kuhunkin perustaan. Sama lause voi vedota useampaan perustaan, joten vetoomuksia on enemmän kuin arvolauseita. Osuus ei riipu ohjelman pituudesta, joten lyhyttä ja pitkää ohjelmaa voi verrata; lauseiden lukumääriä ei verrata puolueiden välillä. Luottamusväli (95 %) kertoo, kuinka tarkasti ohjelman teksti määrää osuuden; lyhyessä ohjelmassa väli on leveä. Kun kahden perustan välit menevät päällekkäin, teksti ei erota niitä.
Perustat merkitsi ensin yksi arvioija, ja toinen arvioija, joka on eri tekoälymalli, arvioi osan lauseista uudelleen. Tästä ohjelmasta toinen arvioija arvioi 50 lausetta, ja arviot erosivat 12,0 %:ssa niistä. Kaikkien kahdeksan ohjelman kahdesti arvioiduissa lauseissa arvioijien yksimielisyys oli eri perustojen kohdalla 0,85–0,97 asteikolla, jossa 1 on täysi yksimielisyys ja 0 vastaa sattuman tasoa (Cohenin kappa).
Perustojen lainaukset:
- Huolenpito: ”Näitä ovat ihmiselämän arvo kaikissa olemassaolon vaiheissa, vapaus ja vastuu, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, rehellisyys, lähimmäisyys ja lähipäätösperiaate.” (kd-020, s. 2)
- Reiluus: ”Liikkeen juuret ulottuvat 1800-luvun Saksaan, jossa kansalaiset nousivat puolustamaan sanan- ja uskonnonvapautta sekä ihmisten tasavertaista kohtelua.” (kd-015, s. 2)
- Lojaalisuus: ”Perhepoliittiset ratkaisut on tehtävä ensisijaisesti lapsen edun näkökulmasta ja perheille on taattava mahdollisimman laaja valinnanvapaus lapsia koskevissa palveluissa.” (kd-070, s. 3)
- Auktoriteetti: ”Viranomaistoiminnan ja päätöksenteon läpinäkyvyys ovat edellytyksiä sille, että oikeusvaltioperiaatteen toteutumista voidaan arvioida.” (kd-044, s. 2)
- Pyhyys: ”Rakennamme yhteiskuntaa kestävien kristillisten perusarvojen varaan.” (kd-018, s. 2)
- Vapaus: ”Suomen Kristillisdemokraatit kokoaa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kansalaisia, jotka haluavat edistää kristillisdemokraattisia arvoja päätöksenteossa.” (kd-001, s. 2)
Ohjelman teksti ei erota yhtä perustaa tai perustojen ryhmää muiden yläpuolelle, koska suurimpien osuuksien välit menevät päällekkäin muiden kanssa. Teksti ei myöskään erota yhtä perustaa tai perustojen ryhmää muiden alapuolelle, koska pienimpien osuuksien välit menevät päällekkäin muiden kanssa.
5. Päättely
Oikopolut on haettu samasta kiinteästä luettelosta kuin osiossa Argumentointivirheet. Puolueiden nimet oli peitetty, ja kaikkien kahdeksan ohjelman lauseet oli sekoitettu keskenään. Kaksi arvioijaa, jotka ovat eri tekoälymalleja, arvioi toisistaan riippumatta jokaisen lauseen, jossa oikopolku oli mahdollinen, ja oikopolku lasketaan vain, kun molemmat löysivät sen. Analyysi ei lisää eikä poista oikopolkuja omalla harkinnallaan. Ohjelmassa ei ole yhtään lausetta, jossa molemmat arvioijat löysivät oikopolun.
Lauseet, joista vain toinen arvioija löysi oikopolun:
- ”Suomen perinteinen vahvuus on energiajärjestelmän monipuolisuus, ja siitä huolehtien on pyrittävä kohti energiaomavaraisuutta.” (kd-167, s. 6) Toinen arvioija löysi lauseesta oikopolun (traditioon vetoaminen) ja toinen ei, joten teksti ei ratkaise asiaa. Lausetta ei lasketa.
Ei yhtään lausetta: kansan suosion tavoittelu, vastustajan kanta ilman lähdettä, väärä kahtiajako, sääliin vetoaminen, tietämättömyyteen vetoaminen, kehäpäätelmä, auktoriteettiin vetoaminen, traditioon vetoaminen, luontoon vetoaminen, monimerkityksisyys, johtopäätös ei seuraa lähtökohdista, kalteva pinta, väärä vertaus, tunteisiin vetoaminen, sinä myös. Harhautusta ja rusinoiden poimimista pullasta ei arvioida, koska periaateohjelma ei vastaa tekstissä mihinkään kysymykseen ja koska rusinoiden poimiminen vaatii näyttöä ohjelman ulkopuolelta.
Mitattavat tavoitteet: ohjelmassa on luku tai vuosi seuraavissa lauseissa.
- ”Kannatamme YK:n tavoitetta nostaa kehitysyhteistyömäärärahojen osuus 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.” (kd-190, s. 6) Lauseessa ei ole määräaikaa.
Sitä, miten äänestäjän kävi, voi arvioida vain näiden tavoitteiden perusteella. Tavoitteen, jolla on määräaika, voi arvioida vasta määräajan jälkeen; luku ilman vuotta ei anna määräaikaa. Lause kannattaa YK:n tavoitetta; se ei anna ohjelmalle omaa määräaikaa.
Havainnot
Kristillinen on ohjelman avainsana, jota se käyttää 4,38-kertaisesti kahdeksan ohjelman keskiarvoon nähden, ja sitä seuraavat perinne ja perhe (3,28 ja 2,98). Perustojen välit menevät päällekkäin, joten teksti ei erota yhtä perustaa muiden ylä- tai alapuolelle. Ohjelmassa ei ole yhtään lausetta, jossa molemmat arvioijat löysivät oikopolun. Ankaran isän ääni näkyy ohjelmassa enimmäkseen taloudellisissa aiheissa (6 lausetta 8:sta). Linnakekäsitteenä perhe liittyy ohjelmassa lasten saamiseen (kd-074, s. 3).
Ohjelma: Kristillisdemokraattien periaateohjelma, haettu 15.10.2026. Menetelmä on sama kaikille kahdeksalle puolueelle: Puolueet.