Mitä on kehystäminen?

Kehystäminen on kommunikaatiota siten, että siinä käytetty kieli aktivoi haluttuja ideoita ja assosiaatioita, joita kommunikaatiossa ei suoraan sanota. Viestin vastaanottaja on tietoinen niistä asioista, jotka siinä suoraan sanotaan, mutta viesti ei ole koskaan pelkästään vain se mitä sanotaan. Selväsanaisen viestin ympärille liittyy sanomatonta viestintää, josta kuulija ei ole tietoinen, mutta joka vaikuttaa alitajuisesti tunnetasolle.

Kehystäminen on selväsanaisen viestin suunnittelua siten, että huomioidaan siihen liittyvä sanomaton viestintä ja maksimoidaan haluttu vaikutus.

Kyllä, melko abstraktisti sanottu. Useiden kirjojen sisältöä ei voi muutamaan lauseeseen tiivistää, joten asian ymmärtämiseksi kannattaa tutustua alempana mainittuun kirjallisuuteen.

Sanattomasta viestinnästä käy esimerkiksi tämä verkkosivusto, mitä juuri luet.

1. Tämän sivun kuva, nuori sympaattinen koululainen, viestiin lähestyttävästä teoriasta.
2. Kehystysopas sivuston otsikkokuvana on opettaja ja alaotsikoissa oppilaita. Kehystysoppaan metafora on mukava koulu, jossa opiskellaan hyödyllisiä ja hyviä asioita. Metafora samalla torjuu kehystykseen liittyviä mahdollisia negatiivisia mielikuvia.
3. Omaa kuvaani lukuunottamatta muut ovat AI generoituja.

Teoria

1. Ajattelu tapahtuu aivoissa. Mielipiteet, asenteet, toiveet, huolet, tunteet, reaktiot ja niin edespäin ovat koodattuna aivojen hermosolujen yhteyksiin, neuroneihin. Se, että onko materiaalisen maailman ulkopuolella jotain muuta, on filosofinen kysymys, mutta se ei vaikuta käytäntöön. Käytäntöön vaikuttaa tutkittu fakta, että ajattelulla ja neuroneilla on yhteys. Kun neuroneissa sähkö kulkee, niin ajatuksia syntyy. Mitä ajatuksia, se riippuu kuinka neuronit ovat keskenään kytkeytyneet. Mitä enemmän samoja neuronien välisiä yhteyksiä aktivoidaan, sitä vahvemmiksi ne tulevat. Tätä kutsutaan oppimiseksi. Vastaavasti, jos yhteyksiä ei aktivoida, ne heikkenevät. Tätä kutsutaan unohtamiseksi.

2. Poliittinen vaikuttaminen, ja vaikuttaminen yleensäkin, on uusien asenteiden oppimista ja vanhojen unohtamista. Neuronien kielellä ilmaistuna kyse on uusien kytkentöjen vahvistumisesta ja vanhojen kytkentöjen heikkenemisestä.

3. Vaikuttamisessa on käytettävä sellaista kieltä (puhuttua ja kirjoitettua), joka aktivoi niitä ajatuksia, joita halutaan yleisön omaksuvan. Kääntäen tämä tarkoittaa, että vastustajan ajatuksien toistamista on vältettävä. Uudet ajatukset opitaan, vanhat unohdetaan.

Käytäntö

1. Omien viestien lähettäminen
   • Vältä negaation (ei-sanan) käyttöä, kun vastustat jotain. Esitä vastustettavan asian vastakohta tai vaihtoehtoinen tapa ajatella asiaa. Aina negaatiota ei voi välttää, mutta useimmiten voi.
2. Vastustajan haasteisiin vastaaminen:
   1. Tunnista vastustajan kehys ja älä koskaan vastaa sen sisällä. Vastaa omalla kehyksellä.
   2. Pyri vetämään keskustelu kohti omaa ajatusmaailmaa ja omia käsitteitä, jos ne istuvat luontevasti haasteen aiheeseen.
3. Valheiden/disinformaation käsittelyyn käytä ”totuussämpylää”, jonka ideana on käsitellä valhe, mutta samalla minimoida valheen toistamisesta johtuva valheen vahvistuminen. Rakenne on tämä:
   1. Kerro (painokkaasti) mikä on totta.
   2. Käsittely valhe ja kiistä se.
   3. Kerro (painokkaasti) mikä on totta.