laita tohtori töihin

Äänestä Kari Hirvi (PS) Espoon kunnanvaltuustoon

kuntavaalit 2025

espoo

kohti Toimivaa tulevaisuutta

"Onko maailmassa jotain vikaa? Tuntuuko, että ihmiset ovat tulleet kertakaikkisen hulluiksi? Jokainen tietää vastaukset näihin kysymyksiin.

Kyllä, maailmassa on paljonkin vikaa.

Ja kyllä, moni ennen niin järkevä ihminen puhuu nykyään aivan puutaheinää. Tämähän on yhtä sirkusta koko yhteiskunta!"

Suomi tarvitsee johtajia, jotka pitävät jalat maassa eivätkä seuraa jokaisen trendin perässä. Suomalaiset arvostavat ennustettavuutta ja luotettavuutta, ominaisuuksia, joita myös poliitikoilta odotetaan.

Kohtaloa ei ole, on vain se, minkä itse luomme. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty, vaan se on tehtävä. Poliittisilta johtajilta odotetaan selkeää näkemystä siitä, minne Suomi on menossa ja minne sen pitäisi mennä. Kansalaisia palveleva näkemys perustuu moraalisiin periaatteisiin ja yleisiin suuntaviivoihin. Päätöstilanteiden yksityiskohdat voivat muuttua kuukaudesta toiseen, mutta päätösten taustalla olevat moraaliset periaatteet ovat paljon pysyvämpiä.

Olen Kari Hirvi, filosofian tohtori fysiikasta. Tällä sivulla esittelen yleisiä suuntaviivoja keskeisistä politiikan ja yhteiskunnan sektoreista. Näiden suuntaviivojen mukaisesti aion edistää asioita niin pienissä kuin suurissakin kysymyksissä.

kuntavaaliteemat 2025

  • Visioni on Suomi ilman kaatopaikkoja, saasteettomassa maailmassa. Atomit eivät kulu, eikä fysiikka estä kaiken materian kierrätystä. Haasteet ovat teknisiä ja taloudellisia.

    Ratkaisemme kaikki tekniset ongelmat. Taloudelliset ongelmat selätämme lainsäädännöllä, joka tekee ympäristön parantamisesta yhä kannattavampaa liiketoimintaa.

    Suomi ilman kaatopaikkoja asettaa myös kunnianhimon tason, johon kiertotalouden tulee pyrkiä.

  • Hyvinvointi syntyy työstä. Palkkatyöstä, yrittämistyöstä, koulutyöstä, maataloustyöstä. Suomalainen haluaa tehdä työtä, mutta sen on oltava kannattavaa.

    Vika ei ole ihmisissä, vaan heidän turvakseen luodussa järjestelmässä. Järjestelmää on muutettava siten, että aina kannattaa tienata lisää euroja ja niistä jää nykyistä suurempi osa käteen.

  • Islamisaatio on torjuttava, koska islamin moraalikoodisto on jäänyt kehityksestä jälkeen. Jälkeenjäänyt moraali murentaa liberaaleja vapauksia, kuten sukupuolten tasa-arvoa.

    Suomalaisen yhteiskunnan on perustuttava yhteiselle arvopohjalle, joka takaa vapaiden ihmisten menestyksen. Suomalainen kulttuuri on opettaja, islamilainen kulttuuri on oppilas.

suuntaviivoja

Suuntaviivat edustavat tämänhetkistä ajatteluani. Osa niistä on harkittu tarkemmin ja osa on vielä alustavassa vaiheessa. Tavoitteena on antaa äänestäjille, siis sinulle, käsitys siitä, minkälaista politiikkaa aion toteuttaa. Suuntaviivoja voidaan kehittää antamasi palautteen ja uusien näkökulmien pohjalta.

  1. Talouspolitiikka
    • Julkista taloutta on hoidettava suu säkkiä myöten.
    • Työn verotuksen progressiota on loivennettava.
    • Kannustinloukut on poistettava, jotta pienilläkin tuloilla kannattaa tehdä töitä.
  2. Sosiaali- ja terveyspolitiikka (SOTE)
    • Valtaa rahankäyttöön ja työn organisointiin on siirrettävä lähemmäs suorittavaa porrasta. Hallinnollisen kerroksen (sihteerit ym.) tehtävänä on poistaa esteitä suorittavan portaan työltä.
    • Hallintoa ja päällekkäisyyksiä on karsittava.
  3. Koulutuspolitiikka
    • Koulutuksen tärkein tukipilari on peruskoulu, jota on vahvistettava ja parannettava.
  4. Ympäristö- ja ilmastopolitiikka
    • Kiertotalouden tavoitteeksi on otettava kaiken materian kierrättäminen. Suomi ilman kaatopaikkoja.
    • Luonnonsuojelun tavoitteena on saasteeton maailma, jossa ihmisen toiminnasta johtuvat saasteet puhdistetaan 100-prosenttisesti.
    • Saasteita saa syntyä (teollisuus)prosessien sisällä, mutta niitä ei päästetä luontoon.
    • Esimerkiksi teollisuuden käyttämä vesi on puhdistettava yhtä puhtaaksi kuin se oli otettaessa. Luonnossa olevaa materiaa, vettä, käytetään, mutta materia palautetaan samassa kunnossa kuin se oli otettaessa. Tehtaan läpi virtaava vesi on vain lainassa luonnolta.
  5. Energia- ja liikennepolitiikka
    • Hyvinvointiin tarvitaan energiaa, ja sen on oltava halpaa. Halpa energia on elämän edellytys.
    • Energiaa ei kuitenkaan saa tuhlata. Energiatehokkuus on maksimoitava läpi yhteiskunnan. Lainsäädännöllä on ohjattava teknistä kehitystä yhä energiatehokkaampien laitteiden suuntaan.
    • Energian hinta loppukäyttäjälle voisi riippua siitä, kuinka hyvän hyötysuhteen omaavassa laitteessa energia käytetään.
    • Energian tuotanto ja siirto ovat infrastruktuuria, joka pitäisi pääosin olla julkisessa omistuksessa. On tutkittava keinoja, joilla esimerkiksi sähkönsiirtoverkot saataisiin takaisin julkiseen omistukseen.
    • Liikkumisen ja tavaroiden kuljettamisen on oltava halpaa. Liikenne ja sen kustannukset liittyvät olennaisesti taloudelliseen toimeliaisuuteen ja liiketoiminnan kannattavuuteen. Matalat kuljetuskustannukset vahvistavat työpaikkojen syntymistä Suomeen.
  6. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
    • Maanpuolustuksen rahoitusta on lisättävä entisestään. Puolustusvoimien tutkimuksen rahoitus on moninkertaistettava.
    • Puolustusteollisuuden vientipotentiaalia on tuettava helpottamalla vientilupien saantia. Asevienti on nähtävä osana kansallista puolustusta ja ulkopolitiikkaa.
  7. Maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka
    • Lähtökohtana on oltava, että maahanmuuttajia ei tarvitse kotouttaa vaan he kotoutuvat itse. Jos kotouttamista tarvitaan, kyse on vääränlaisesta maahanmuutosta.
    • Maahanmuuttopolitiikassa on pyrittävä maahanmuuttajien sulauttamiseen (assimilaatio) valtaväestöön. Tässä prosessissa maahanmuuttaja luopuu osasta omaa moraaliaan ja omaksuu sen tilalle valtaväestön moraalin.
    • Maahanmuuttoa on suosittava niistä maista, joista tulevat henkilöt todennäköisimmin assimiloituvat. Vastaavasti niistä maista, joista tulevat henkilöt assimiloituvat huonosti, on maahanmuuttoa hillittävä.
    • Työperäisen maahanmuuton on oltava julkista taloutta vahvistavaa. Ei riitä, että se on yksittäiselle yritykselle kannattavaa, koska yhteiskunta maksaa osan elämisen kustannuksista julkisten palvelujen muodossa.
  8. Tiede-, kulttuuri- ja urheilupolitiikka
    • Tiede- ja kulttuuripolitiikassa on painotettava laatua määrän sijaan. Tutkijoita ja taiteilijoita ei pidä kouluttaa itsetarkoituksellisesti "varastoon".
    • Koska yhteiskunta kustantaa tieteen ja taiteen, näiden ammattien harjoittajilla on velvollisuus tehdä työnsä yleisölle ymmärrettäväksi.
    • Urheilupolitiikan painopisteen on oltava kansanterveydessä. Huippu-urheilua ei unohdeta, mutta sen asema rahoituksen suhteen tulee kansanterveyden jälkeen.
  9. Digitalisaatio ja teknologiapolitiikka
    • Tiedonvaihto eri järjestelmien välillä vaatii yhteiset rajapinnat, jotta järjestelmät "puhuvat samaa kieltä". Rajapinnat ovat ohjelmistoja, jotka tulee nähdä samanlaisena infrastruktuurina kuin tiet tai sähkönsiirtoverkot.
    • Kansallisesti merkittävät ohjelmistorajapinnat pitäisi olla julkisen vallan vastuulla. Näiden päälle yksityinen sektori voi rakentaa palveluja. Esimerkkinä ovat terveydenhuollon järjestelmien väliset rajapinnat.
    • Tietosuojassa ja kyberturvallisuudessa pitäisi määrittää minimitasot, joita yritysten ja julkisen sektorin tulisi noudattaa.
  10. Työ- ja elinkeinopolitiikka
    • Työn tekemisen on oltava aina kannattavaa ja kannustinloukut on poistettava.
    • Yritystoiminnan edellytyksiä on parannettava ja työntekijöiden palkkaaminen on tehtävä houkuttelevammaksi.
  11. Oikeuspolitiikka
    • Rikoksista annettavia minimirangaistuksia on nostettava.
    • Henkilökohtainen konkurssi on mahdollistettava. Siinä omaisuus menisi, mutta lainaa ei jäisi. Lainarahan riskiä on siirrettävä enemmän luotonantajille.